morsiamen hääpuku

palataanpa ajassa lokakuun puoliväliin ja syyslomaan, jolloin suuntasin kaasosiskoni kanssa katsastamaan helsingin hääpukutarjontaa. ajatuksena oli, että näkisimme, minkä mallinen mekko minulle parhaiten sopii ja voisimme sen perusteella sitten etsiä käytettyä hääpukua netistä ja esimerkiksi facebookin hääkirpputoreilta.

ensin suuntasimme runeberginkadulla sijaitsevaan fleur d´orange-nimiseen pukuliikkeeseen. tämä oli ainoa liike, johon olimme varanneet ihan ajan sovitusta varten. meitä vastassa oli ystävällinen ja avulias myyjä, joka ei tosin puhunut ihan täydellistä suomea. myyjän kanssa yhdessä valitsimme useita erimallisia ja eri tyylisiä pukuja sovitettavaksi myymälän valikoimista. itse en vielä tässä vaiheessa osannut kovin hyvin kertoa, minkälaista pukua etsin, vaan selitimme, että tarkoitus olisi nimenomaan löytää se omalle vartalolle sopivin pukumalli. toiveenamme oli, että puvussa olisi pitsiä ja ettei kaula-aukko olisi kovin paljastava. sanoimme myöskin, että etsimme enemmän a-linjaista kuin merenneitomallista mekkoa. sovitukseen päätyikin sitten aikamoinen kasa pukuja. melkein kaikissa puvuissa oli aina joku asia, josta pidin, mutta myös joku asia, joka ei miellyttänyt omaa silmääni. selväksi tuli se, että en halua nyöritettyä selkää ja myöskin se, että a-linjainen pitsinen mekko, jollaista olin mielessäni lähtenyt hakemaan, ei ehkä kuitenkaan olisi se paras valinta vartalolleni. kokeilin myös useampaa mekkoa, joissa oli pitkät hihat ja hihoista tykkäsin kovastikin, vaikka en ollut hihallista pukua alunperin ajatellut vaihtoehdoksi ollenkaan. liikkeestä löytyi useita budjettiin sopivia pukuja, mutta toki myös hintavampia vaihtoehtoja. tästä liikkeestä mieleen jäi lopulta oikeastaan vain yksi puku, jota olisin voinut käydä sovittamassa uudelleen, mutta sille ei lopulta ollut enää tarvetta. vaikka liikkeestä ei löytynytkään pukua juuri minun tarpeisiini, niin liikkeessä vierailusta jäi hyvä mieli ja yksi iso plussa oli, että liikkeessä sai ottaa kuvia (en yhtään tiennyt, mikä on liikkeiden käytäntö kuvaamisen suhteen). tässä muutamia maistiaisia puvuista, joita sovitimme ja joista yksikään ei siis kuitenkaan tarttunut mukaan:

seuraavaksi matka jatkui sushilounaan kautta pohjoisella rautatienkadulla sijaitsevaan lovebirds-liikkeeseen, joka myy ainoastaan käytettyjä hääpukuja. myymälä oli aika pieni, mutta mekot oli järjestetty koon mukaan ja siksi valikoima oli tosi helppo käydä läpi ja poimia sovitettavaksi niin hinnaltaan kuin malliltaan mieluisat puvut. tällä kertaa meillä oli myös jo enemmän tiedossa, minkä tyyppistä pukua etsimme, joten sovittamaan päästiin aika nopeasti. lovebirds-myymälään ei ole mahdollista varata sovitusaikaa lainkaan, vaan asiakkaita palvellaan aina saapumisjärjestyksessä ja jo nettisivuilla pyydetään varautumaan siihen, että omaa vuoroaan pitää odottaa.





myyjä oli aivan ihana ja kertoi myös omia vinkkejään, miten pukuja olisi mahdollista tuunata itse helposti esimerkiksi erilaisten koristevöiden avulla. lovebirds-liikkeen valikoima vaihtuu usein juurikin siitä syystä, että liikkeessä myydään vain käytettyjä pukuja ja uusia pukuja tulee ja vanhoja myydään joka viikko. meidän vierailumme aikaan myymälässä oli todella hyvät valikoimat omaa kokoani ja sovitettavaksi päätyi jälleen aika monta pukua. niistä valikoitui kuitenkin aika nopeasti kolme pukua, joita sovitin sitten vielä uudelleen useamman kerran. yllätyin siitä, miten hyvin puvut istuivat päälleni ilman mitään muokkauksia. lopulta yksi puku kuitenkin oli ylitse muiden, mutta olisin voinut aivan hyvin ostaa minkä tahansa kolmesta viimeisestä puvusta ja ollut luultavasti oikein tyytyväinen ostokseeni vielä hääpäivänäkin. ihan heti ei päätöstä kuitenkaan pystytty tekemään, sen verran iso päätös oli kyseessä ja niinpä kävimme kampissa kahvilla vielä miettimässä asiaa ja tutkimassa ottamiamme valokuvia. hetken aikaa asiaa kypsyteltyämme tulimme siihen tulokseen, että pukua ei vain voi jättää myymälään ja niinpä kävimme sen ostamassa! koska olimme liikenteessä julkisilla ja tarkoitus oli vielä suunnata hulluille päiville stockalle, niin olisi puvun ottaminen heti mukaan ollut hankalaa ja niinpä olin todella tyytyväinen lovebirdsin tarjoamaan mahdollisuuteen säilyttää pukua myymälässä vielä parin viikon ajan. sieltä kävinkin sitten myöhemmin puvun noutamassa äitini kanssa. itse löydöstä en aio täällä blogissa kuvia julkaista, mutta tässä vielä pari kuvaa lovebirds-sovituksista:

en voi oikein vieläkään uskoa, että hääpuku löytyi ensimmäisellä reissulla, jolla sitä lähdettiin etsimään ja vierailemalla ainoastaan kahdessa liikkeessä! olen kyllä tosi tyytyväinen siihen, että puku löytyi niin helposti ja hintakin oli omaan budjettiin sopiva, joskin budjettini ylärajoilla. suosittelen todella lämpimästä kaikille hääpukua etsiville lovebirds-myymälää helsingissä! aion mitä luultavimmin laittaa oman pukuni takaisin kiertoon  häiden jälkeen juurikin tämän samaisen myymälän kautta. lisää häähöpinöitä taas luvassa, ainakin sormuksesta (sekin on jo löytynyt!) ja save the date-korteista.

kaasojen ja morsiusneitojen valinta

blogi on elänyt hiljaiseloa koko syksyn, mutta häävalmistelut etenevät koko ajan hitaaseen, mutta tasaiseen tahtiin. konkreettista edistystä ei vielä kovin paljon ole tapahtunut, mutta ajatuksen tasolla ideoita tulee lisää lähes päivittäin.

yksi asia, jota olin miettinyt häittemme osalta jo ennen kuin olin vielä kihloissakaan oli, keitä pyytäisin kaasoikseni. olin aina ajatellut, että haluaisin ainakin kaksi kaasoa ja jo lapsesta asti on ollut selvää, että toinen pikkusiskoni tulee olemana yksi kaasoistani. muiden kaasojen osalta valintaa piti hetki miettiä. olin kyllä parin viime vuoden ja varsinkin kihlautumisemme jälkeen miettinyt asiaa jonkin verran ja olin mielessäni aika varma asiasta, mutta kun päätös sitten oikeasti piti tehdä, niin ei se ollutkaan ihan niin helppoa. hyviä vaihtoehtoja oli useita ja kuitenkin olin päättänyt, että halusin korkeintaan kolme kaasoa. lopulta päädyin pyytämään juurikin niitä kolmea henkilöä, joita olin etukäteen eniten miettinytkin. kaasoiksi pyysin kahdesta pikkusiskostani vanhempaa, joka on myös paras ystäväni. meillä on ikäeroa vain puolitoista vuotta ja olemme olleet koko ikämme tosi läheisiä, kuin paita ja peppu. kahdeksi muuksi kaasoksi pyysin kahta opiskelukaveriani yliopistossa opiskelun ajalta. harkinnassa oli myös toinen siskoni, muitakin opiskelukavereita ja pari ystävää jo pidemmältä ajalta, mutta itsellä on kyllä tosi hyvä olo lopullisesta päätöksestä ja siitä, että kaikki suostuivat pyyntööni ja ottivat kaason tehtävän vastaan. toivottavasti kukaan ystävistäni ei pahoittanut mieltään, jos ei tullut tällä kertaa pyydetyksi kaason tehtäviin, olisin oikeasti halunnut valita niin monta tärkeää henkilöä!

kaasot aamiaisella viime kesänä siskoni hääpäivän aamuna

morsiusneitojen valinta olikin sitten aika paljon helpompi. meidän suvussa ei juurikaan pieniä lapsia ole, eikä ystävilläkään oikeastaan kovin monilla ole vielä lapsia (muutamaa vauvaa lukuunottamatta). sulhasen suvussa on oikeastaan aika samanlainen tilanne ja niinpä morsiusneidoiksi pyysimme kahta serkkuani, jotka hoitivat samaa tehtävää innolla jo viime kesänä siskoni häissä. pyyntöön tulla morsiusneidoiksi molemmat serkut vastasivat myöntävästi ja vaikuttavat olevan kunniatehtävästään aika innoissaan. 

tulevat morsiusneitomme samoissa tehtävissä viime kesäkuussa

yksi to do-listalla oleva asia olisikin hankkia mekot niin kaasoille kuin morsiusneidoillekin, pienet pussukat morsiusneidoille on jo hankittuna käsilaukuiksi ja sekä kaasojen että morsiusneitojen mekoista on jo jonkinlainen ajatus päässä. oman hääpukuni löysin syyslomalla helsingistä, mutta siitä lisää postausta tulossa myöhemmin! :)

hääpaikan valinta

täällä ollaan taas "pienen" kesätauon jälkeen! loppukesä oli tosi kiireinen ja nyt kun töissä on oltu pari viikkoa, niin on taas aika päivittää vähän hääkuulumisia. häävalmisteluja ja suunnittelutyötä olen tehnyt blogitauon aikanakin eli postausaiheita on varastossa useita. viimeksi lupasin kertoa teille hääpaikan valinnasta, palaamme siis hetkeksi loppukevääseen ja alkukesään.

kun kirkko oli varattu, niin hääpaikan valinta helpottui hieman, sillä ajattelimme, että hääpaikan olisi hyvä sijaita suhteellisen lähellä vihkikirkkoa. niinpä juhlapaikan sijainti rajautui espoossa sijaitseviin paikkoihin, kun aiemmin keväällä olin tutkinut paikkoja niin siuntiosta, inkoosta, kirkkonummelta, espoosta, vantaalta ja helsingistä. hääpaikkaa etsiessämme meillä oli muutamia kriteereitä ja unelmien hääpaikassa olisi tietenkin toteutunut nämä kaikki kriteerit. aika pian huomasin kuitenkin, että juhlapaikan valinta oli yksi iso asia, jossa kompromisseja oli tehtävä. juhlapaikan varauksen vahvistimme 10.6. eli vain reilu viikko kirkon varaamisen jälkeen. juhlapaikkaa kävimme katsomassa kerran ja sen jälkeen mietimme asiaa vielä noin viikon verran ennen kuin teimme lopullisen varauksen.

juhlapaikkamme

kriteereistämme valitsemassamme juhlapaikassa toteutui hyvin seuraavat asiat:

 ♥ kaunis ja viihtyisä miljöö 

(tämä on ehdottomasti juhlapaikkamme yksi isoin plussa! toivotaan, että sää sallii myös aivan ihanan pihan hyödyntämisen.)

 

♥ sijainti suhteellisen lähellä vihkipaikkaa

 ♥ omat juomat sallittu (tämä on iso plussa!)

♥ tilavuokra budjettiimme sopiva (toteutui oikein hyvin!)

♥ tilavuokran kesto pe-su, jotta koristelu ja siivous helpottuu (tulee vähentämään stressiä huomattavasti!)

 ♥ erillinen tila tanssilattialle, jotta pöytiä ei tarvitse roudailla kesken juhlan

♥ tilaa oheisohjelmalle kuten photoboothille ja lasten leikkipisteelle (juhlapaikalla on kivoja pikkuhuoneita, joihin voi rakennella oheisohjelmaa)

 kriteereistä toteutui osittain seuraavat asiat:

♥ haussa oli sopiva tila 80-120 vieraalle (valitsemaamme juhlapaikkaan mahtuu sopuisasti n. 80-100 vierasta)

♥ yksi iso tila, johon kaikki juhlavieraat mahtuvat ruokailemaan

(juhlapaikan isoin sali on aika pienehkö, joten saa nähdä mahtuvatko lopulta ihan kaikki vieraat ruokailemaan samaan tilaan. otetaan vastaan hyviä ehdotuksia tilanteeseen, jossa osa vieraista mahdollisesti tulee ruokailemaan buffetin ja isoimman salin välisessä pikkuhuoneessa! lasten oma pöytä erillisessä huoneessa olisi hyvä idea, mutta lapsia, jotka pärjäisivät itsekseen ruokailussa on meidän häihin tulossa liian vähän.) 

 

 näistä toiveista jouduimme joustamaan:

 ♥ omat ruoat sallittu 

(juhlapaikan kautta oli otettava pitopalvelu. muualta olisi saanut samaan hintaan monipuolisemman buffetin.)

 ♥ sijainti niin, että vieraat pääsevät juhlapaikalle/ pois juhlapaikalta myös julkisen liikenteen kulkupeleillä 

(tätä kompensoi hieman se, että juhlapaikalla on mahdollisuus yöpyä. ei siis ole pakko päästä pois juhlapaikalta yöllä, jos ei itse ehdottomasti halua.)

tässä pikkuhuone, johon joudumme mahdollisesti sijoittamaan osan juhlavieraista ruokailun ajaksi.

tämän sisäkuistin saa varmaan laitettua aika kivaksi ja tänne voi juhlaväki siirtyä viettämään iltaa, oli ulkona sitten millainen keli tahansa.

isoimmiksi haasteiksi juhlapaikan valinnassa nousivat (yllätys yllätys) raha ja vierasmäärä. kun luuli löytäneensä täydellisen juhlatilan, niin huomasi, että sinne sopii vain noin puolet vieraslistallamme olevista henkilöistä tai vaihtoehtoisesti, että hinta pomppaa ihan pilviin, koska juhlapaikan kautta on tilattava niin ruoat kuin juomatkin ja lisäksi kallis tilavuokra kattaa vuokran ainoastaan lauantaiksi, jolloin esimerkiksi koristelu pitäisi hoitaa vasta hääpäivän aamuna. kompromisseja oli siis pakko tehdä, mutta ainakin toistaiseksi olen vielä oikein tyytyväinen valitsemaamme juhlapaikkaan, joka on... (rumpujen pärinää) espoossa sijaitseva nuuksion maja, joka hurmasi meidät nimenomaan ihanalla miljööllään. sisällä juhlatilassa saa tehdä jonkin verran töitä, että saa paikan viihtyisäksi ja omannäköiseksi, mutta pihapiiri on aivan ihana ja kyllähän nuuksio sijaintina sopii biologipariskunnalle paremmin kuin hyvin.

lisää postauksia tulossa (toivottavasti vähän lyhyemmällä odotuksella kuin tämä kirjoitus), pysykää kanavalla! :)

♥ ♥ ♥

vihkikirkko

vihkikirkon valintaa olin miettinyt jo kauan ennen kuin olimme menneet edes kihloihin. vaihtoehtoina olivat kirkkonummen kirkko ja espoon tuomiokirkko, jotka ovat molemmat kauniita, vanhoja kivikirkkoja. hetken mietimme myös joensuun kirkkoa, joka on myös tosi kaunis ja ihanalla paikalla. joensuussa olisi ollut perusteltua järjestää meidän häät siinä mielessä, että siellä yhteinen taipaleemme alkoi ja siellä kumpikin meistä myös asui useamman vuoden opiskeluaikana. sukulaiset ja ystävät meillä kuitenkin asuvat enimmäkseen muualla suomessa, joten käytännön järjestelyjen kannalta pääkaupunkiseutu osoittautui sijainniltaan parhaaksi paikaksi järjestää häät. toki häiden järjestelyä myös helpottaa se, että asuu suhteellisen lähellä niin juhlapaikkaa kuin vihkikirkkoakin (kirkkoharjoitus, tapaaminen papin ja kanttorin kanssa).

joensuun kirkko talvella

kirkkonummen kirkko Kuva: Commons Wikimedia

kirkkonummen kirkko on oma kotikirkkoni ja siksi se olisi ollut luonteva valinta. espoon tuomiokirkko on kuitenkin mielestäni todella kaunis myös sisältä ja lisäksi omat vanhempani ovat menneet siellä naimisiin vuoden 1989 tammikuussa.  nyt kesällä rakas pikkusiskoni ja tuleva kaasoni meni naimisiin juurikin kirkkonummen kivikirkossa ja se helpotti osaltaan meidän kirkkovalintaamme. kun valittavana oli kaksi hyvää vaihtoehtoa, joista olisi halunnut molemmat, niin saimme viettää jo yhdet aivan ihanat häät kotikirkossamme ja oma vihkimisemme tulee siis olemaan vanhempieni vihkimisen tapaan espoon tuomiokirkossa.

espoon tuomiokirkko Kuva: Commons Wikimedia

kirkon varaaminen ei ollutkaan aivan yksinkertainen homma. espoolaiset olivat saaneet varailla kesän 2017 vihkiaikoja espoon kirkkoihin jo pitkin kevättä ja ulkopaikkakuntalaisille oli varausmahdollisuus 1.6.2016 alkaen. minulla alkoi kyseisenä päivänä työt klo 8 ja puhelinvaraus aukesi klo 9. onneksi on ihania työkavereita, jotka joustavat ja auttavat ja kilttejä oppilaita, jotka pärjäävät hetken ilman omaa opettajaa luokassa. tunti ja viisitoista minuuttiahan siinä sitten meni puhelimeen jonottaessa ja pari kertaa jo innostuin, että nyt pääsin läpi, mutta puhelu yhdistyikin vain vaihteeseen, jossa kerrottiin, että palvelussa on ruuhkaa (ai jaa, en ollutkaan huomannut!). viimein kuitenkin tärppäsi ja viidestä päivämäärävaihtoehdostamme yhden kohdalta löytyi vielä sopiva kellonaikakin (muilta päiviltä tarjottiin myös klo 16 ja klo 17, jotka ovat mielestäni liian myöhäisiä). loppu hyvin, kaikki hyvin ja meidät vihitään siis ensi kesänä espoon tuomiokirkossa la 10.6.2017 klo 15. päivämääränkin kanssa kävi hyvä tuuri, sillä muutama viikko varauksen jälkeen sain kuulla, että yksi hyvä ystäväni on myös menossa naimisiin ensi kesänä, varmaankin ensi kesän suosituimpana lauantaina 1.7.2017. mikä surku olisikaan tullut, jos meillä olisi ollut sama hääpäivä, emmekä olisi päässeet toistemme juhliin ja myös yhteiset ystävämme olisivat joutuneet tekemään valinnan, kumman häihin osallistuvat!

ensi kerralla taidan kertoa teille juhlapaikan valinnasta, joka oli paaaaljon hankalampaa kuin kirkon valinta!

kihlaus

6.2.2016

Kun sydän kohtaa sydämen
ja käsi käden löytää,
se on onni kahden ihmisen,
ei enempää voi pyytää.

 

helmikuussa hän kosi.

minä suostuin.

ostettiin kukkia ja juotiin shampanjaa.

leijuin pilvissä pari viikkoa.

 olo oli kuin vastarakastuneella.

kuun lopussa kahviteltiin kihlajaiskahvien merkeissä.

olen jo pitkään sanonut ystäville ja tutuille, että olen sen verran vanhanaikainen, että kihlaus on minulle lupaus avioliitosta, vaikka nykyään moni saattaa olla kihloissa monta vuotta aikomatta edes mennä naimisiin. mielestäni kaikki saavat tehdä juuri niin kuin itsestä tuntuu hyvältä, mutta itse en haluaisi kihlautua sopimatta tuleville häille edes summittaista ajankohtaa. jos tarkka päivä tai vuodenaika ei ole tiedossa, niin ainakin vuoden haluaisin lyödä lukkoon. meillä häiden ajankohdaksi sovittiin pienen mietinnän jälkeen kesä 2017. siihen olisi riittävästi aikaa, että häitä ehdittäisiin valmistella ja suunnitella rauhassa. tämä blogi kertoo häävalmisteluista ja toimii samalla morsiamen muistilistana ja paikkana, jonne purkaa hääinnostusta. tervetuloa seuraamaan matkaamme kohti avioliittoa.